Web 2.0; Sosiaaliset kirjanmerkit

Sosiaaliset kirjanmerkit (Social bookmarking)

Kiinnostus aiheeseeni syntyi sen kautta, että melkein jokainen tallettaa suosikkeja omalle koneelleen. Social bookmarking termiä on käännetty myös sanoilla yhteiset linkit, yhteisökeräelmä sekä webbikeräelmä. Mielestäni mikään käytetyistä ei ole toistaan huonompi tai parempi, termi yhteiset linkit kertoo ehkä kuitenkin parhaiten mistä on kyse. Toiminto ja termikin ovat mitä ilmeisimmin suhteellisen uusia sillä opiskellessani ryhmätyöteknologioita (CSCW Computer Supported Co-operative Work) tämän vuosituhannen alussa, ei tällaisesta asiasta ainakaan minulla itselläni ollut mitään tietoa.

Usein juuri nopeasti muuttuvilla aloilla toimivat ihmiset käyttävätkin merkittävän osan ajastaan jo olemassa olevan tiedon kartoittamiseen ja julkaistavan uuden tiedon seuraamiseen. Yleinen keino Web-tietoresurssien hallintaan on kirjanmerkkien lisääminen selaimeen. Selainten tuki kirjanmerkkinen hallintaan on kuitenkin rajallinen, kirjanmerkit on sidottu tietyn koneen tiettyyn selaimeen. Yhteisten kirjanmerkkinen kerääminen (social bookmarking) viittaa toimintatapaan, jossa käyttäjät keräävät ja kuvailevat kirjanmerkkejä omaan käyttöönsä julkisessa verkkopalvelimessa, joka julkaisee kirjanmerkit palvelun muille käyttäjille. Kuvailemisella tarkoitetaan tässä kirjanmerkkien hallinnan kannalta välttämätöntä avainsanojen tai muiden kuvailutietojen liittämistä kirjanmerkkeihin. (Muttonen, s. 113).

Mikä on sosiaalinen kirjanmerkki

Sosiaalisilla kirjanmerkeillä tarkoitetaan yleensä menetelmiä, joiden avulla Internetin käyttäjät voivat jakaa mm. omia, web-selaimeen tallentamiaan kirjanmerkkejä eli suosikki-sivujaan. Menetelmiä ja web-palveluita, joilla sosiaalisten kirjanmerkkien jako voidaan toteuttaa, on useita.

Osa sosiaalista mediaa eli siinä toteutuu mm Tim O’Reillyn (2005) määrittelemiä ominaisuuksia Web 2.0:lle kuten kollektiivisen tietämyksen valjastaminen. Verkko nähdään suurena yhteisöllisenä tietovarastona. Sosiaalinen kirjanmerkki on siis yksi esimerkki sosiaalisen webin verkkopalveluista.

Esimerkkejä käytössä olevista sosiaalinen kirjanmerkki –sivustoista

Suomalainen sosiaalinen kirjanmerkki –sivusto on esimerkiksi Reflekto Oy:n Herq.fi eli tuttavallisemmin Herkku. Herkkuun voi tallettaa omat suosikkilinkit käytettäväksi koneesta riippumattomasti. Muiden tallentamia linkkejä selailemalla voi löytää mahdollisesti itseä kiinnostavia sisältöjä.

Muita uusia suomalaisia palveluita ovat ainakin kerro.fi ja blogspotti.fi, joista ensimmäinen on tarkoitettu esim. uutisten ja huumorin linkittämiseen ja jälkimmäinen erityisesti blogikirjoitusten esiinnostamiseen. Kantavana ajatuksena molemmissa on/oli ehdotettujen linkkien äänestäminen ja sillä perusteella rankkaaminen. Muita suomalaisia sosiaalisia kirjanmerkkipalveluja ovat viidakkorumpu.org ja bongaa.info.

Ulkomaalaisena (jokseenkin) vastikkeena Herkulle nimeä myöten löytyy esimerkiksi myös Suomessa suosittu del.icio.us. Se on yksi tunnetuimmista palveluista. Palvelu mahdollistaa mm. oman web-selaimen kirjanmerkkien täggäämisen ja jakamisen vaikkapa kavereiden kesken.
Muita lähes vastaavia palveluita on olemassa jo merkittävä määrä. Esimerkkeinä voidaan mainita vaikkapa Furl.com ja Ma.gnolia.

Sinällään valitulla palvelulla ei ole suurtakaan merkitystä; toteutukset ja käyttöliittymät vaihtelevat mutta pohjimmiltaan on kyse lähes samasta palvelusta. Tai siltä se ainakin näyttää ei-niin-tekniikasta kiinnostuneelle käyttäjälle.

Ohjeet kirjautumiselle Del.ici.ous social bookmarking –palveluun ja käyttöohjeet löydät linkistä

http://www.valt.helsinki.fi/optek/luennot/ohjeet/delicious/

Miten tägit liittyvät sosiaalisiin kirjanmerkkeihin?

Tägeillä (engl. tag) tarkoitetaan web-käyttäjien tuottamia määrittelyjä erilaisille Internetin sisällöille, esimerkiksi blogien sisältämille viesteille, nk. sosiaalisten kirjanmerkkien sisällöille tai kuvagallerioissa oleville valokuville. Tägejä hyödynnettäessä käyttäjät tuottavat metatietoa avainsanojen avulla: kun eri asioille määritetään avainsanoja, syntyy samalla merkitysverkostoja ja näin tiedonhaku eri aiheista helpottuu. Eli käytännössä sosiaalisen kirjanmerkki -palvelun linkkeihin liitetään lisäysvaiheessa avainsana (tai sanoja), joiden perusteella linkkejä voidaan myöhemmin hakea, suodattaa tai yhdistellä.

Sosiaalisten kirjanmerkkien käytön hyödyt ja mahdolliset ongelmat

Esimerkkinä voidaan mainita eräässä tiedeyhteisössä suoritetusta käyttökokeilusta yhteisten kirjanmerkkien soveltuvuudesta tiedon jakamiseen. Alustavan analyysin perusteella keskeiseksi ongelmaksi muodostui tiedeyhteisön jäsenten motivointi kirjanmerkkien jakamiseen. Käytännössä kirjanmerkkikokoelmaa hallinnoitiin henkilökohtaisten kokoelmien rinnalla. Pääosa tiedeyhteisön jäsenistä koko rinnakkaisten kokoelmien hallinnoinnin liian työlääksi verrattuna yhteisen kirjanmerkkikokoelman tuottamiin hyötyihin (Huhtamäki, J., Kaikuvuo, I. 2006).

Käytön ongelmia ja saavutettavia hyötyjä voidaankin varmasti pohtia monelta sosiotekniseltä kannalta.

Ongelmia voi tuottaa myös palvelun tarjoama kapasiteetti; kirjallisuudessa mainitaan ainakin, että Delicious-palvelun kohdalla se loppuu tilillä ollessa linkkejä yli tuhat. Toinen kirjallisuudessa mainittu ongelma liittyy tallennettuihin resursseihin itseensä (siis linkkeihin); hyperteksti linkki rikkoutuu varsin helposti (ns. link rot –ilmiö). Tällöin linkkejä pitäisi pystyä jotenkin ylläpitämään, jotta eheys voitaisiin taata. Kirjanmerkkejä tulisi myös pystyä jotenkin jäsentämään ja tietoa käyttämään paremmin hyödyksi. Myös kirjanmerkkien ylläpidon tulisi olla helpompaa ja käytännössä lähes automaattista.

Edellä mainitusta esimerkiksi Furl-palvelu tarjoaa ratkaisuksi linkkien ylläpitoon ja link rot –ilmiöön sivukaappauksen tallentamista linkin tallentamishetkellä. Eräs ratkaisu suuren tietomäärän hallintaan on pyrkiä visualisoimaan kerättyä linkkikantaa. Tähän ratkaisuna on edellä mainittu ns. tagipilvi. Tagipilvessä esitetään kaikki tai osa käyttäjän avainsanoista jollakin tapaa järjestettynä.

Lisää tiedonhallinnasta sosiaalisten kirjanmerkkien avulla löytyy esimerkiksi linkistä http://matriisi.ee.tut.fi/hypermedia/blogs/ippe/?p=40

Itse jäin vielä tässä vaiheessa pohtimaan omalta kohdaltani, mitä mahdollista lisäarvoa nämä sosiaalinen kirjanmerkki –palvelut minulle tuovat. Olenko vain niin itsekäs etten näe niiden tuottamaa hyötyä, koska uskon löytäväni omia tarpeitani vastaavan oleellisen tiedon ihan itsekin vai onko se vain satakuntalaista elämisen meininkiä. Minua ei tässä aiheessa kiinnosta niinkään se tekninen puoli omasta teknistiedollisesta vajavaisuudestani johtuen, vaan se, onko tämä todella ja todellista tiedonhallintaa parantava palvelu.

LÄHTEET

Luentomoniste. Web 2.0 Sosiaalisen median yhteisölliset sovellukset. Professori Jari Multisilta. Tampereen yliopisto 2007.

Huhtamäki, J., Kaikuvuo, I. 2006. Yhteiset kirjanmerkit tiedon jakamisen välineenä. Teoksessa: Muttonen, J. (toim.) ITK ’06 Carpe Diem suuntaa huomiseen interaktiivinen tekniikka koulutuksessa - konferenssi, Aulanko, Hämeenlinna 5.-7.4.2006., s. 113-114.

Mattson, M., Arina, T., Rahkonen, I., Viteli, J. Heino, A. 2006. Minne olemme menossa – Web 2.0 ja sosiaalinen media muutoksen tekijänä. Teoksessa: Muttonen, J. (toim.) Minne olemme menossa – Web 2.0 ja sosiaalinen media muutoksen tekijänä. ITK ’06 Carpe Diem suuntaa huomiseen interaktiivinen tekniikka koulutuksessa - konferenssi, Aulanko, Hämeenlinna 5.-7.4.2006., s. 19.

Hammond, T., Hannay, T., Lund, B. Scott, J. (2005) Social Bookmarking Tools (I): A General Review.

Hintikka, Kari A., 2007. Web.2.0 –johdatus internetin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n julkaisusarja

http://sähköpaimen.fi/2006/12/05/suomalaiset-sosiaaliset-kirjanmerkit/ 28.3.2007

http://matriisi.ee.tut.fi/hypermedia/blogs/ippe/?p=40 28.3.2007

http://www.valt.helsinki.fi/optek/luennot/ohjeet/delicious/ 28.3.2007

Blogit ja Wikit tiedon rakentamisen työvälineinä

Mitä ovat blogit ja wikit?

• Yksinkertaisia, webbipohjaisia sisällönhallinta- tai julkaisuvälineitä
• Ns. kirjoitettavan webin perustyökaluja: keskeisiä tekniikoita webin kehityksessä yksisuuntaisesta julkaisukanavasta monelta monelle suuntautuneeksi vuorovaikutusympäristöksi
• Edustavat erilaisia yhteistyön ja sosiaalisen vuorovaikutuksen mekanismeja
• Käytetään yleensä yhteistoiminnalliseen tiedon rakenteluun tai strukturoimattomaan tiedon hallintaan
• Tukee nopeaa ja avointa tiedon tuottamista
• Uusia sivuja voidaan luoda ”lennosta”
• Kaikista sivuista säilytetään myös edelliset versiot
• Päivätyistä merkinnöistä koostuva lokikirjamainen webbisivuformaatti, jota päivitetään yksinkertaisella julkaisujärjestelmällä
• Synnyttävät avoimia, verkostomaisia yhteisöjä

Blogit ja wikit opetuksessa

Blogit ja Wikit ovat yleistyökaluja monenlaiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen, myös opetukseen ja oppimiseen. Oppimisympäristöihin verrattuna blogien ja wikien opetuskäyttö edustaa vapaamuotoisempaa, opiskelijalähtöisempää lähestymistapaa. Kurssien hallinnasta siirrytään oppimisen helpottamiseen. Suljettujen alustojen sijaan koko verkkoa pidetään oppimisympäristönä. Blogia voidaan käyttää mm. tiedon jakaminen (julkaiseminen), Tiedon koostamiseen (aggregation), tiedon suodattamiseen (filtering), tiedon hakeminen, tiedon jalostaminen, tietovarastona (viitteet, artikkelit jne.) sekä tiedotukseen. Wikissä informaatiota tuotetaan itse tai yhdessä näkyväksi, jota sitten jatkuvasti arvioidaan ja revisoidaan. Wikissä materiaali on mediarikasta ja monia aisteja hyödyntävää

Välineiden vahvuudet

Blogit soveltuva hyvin henkilökohtaiseksi oppimis- ja vuorovaikutusympäristöksi, virtuaalisen läsnäolon luomiseen ja verkostoitumiseen ja koko opiskeluajan kestäväksi tiedonhallinnan ja oppimisen seuraamisen välineeksi. Opettaja voi laatia kaikki sisällöt, opiskelijoille voidaan antaa tilaisuus kommenttikeskusteluun, opettaja voi laatia osan sisällöstä ja antaa opiskelijoille mahdollisuuden itse lisätä sekä kommentteja että sisältöjä, opiskelijat voivat itse tuottaa koko sisällön, opettaja ja opiskelijaryhmä voivat kommentoida, voidaan myös pyytää asiantuntijoita tuottamaan aineistoa, linkitysten avulla voidaan koostaa esimerkiksi keskenään vastakkaisia näkemyksiä esittelevä aineisto, joka ohjaa opiskelijoita itse muodostamaan mielipiteensä asiasta, sisältö voi olla myös yksisuuntaista ohjeistusta tai ajankohtaistiedon välittämistä, sisältö voi koostua lyhyesti selostetuista linkeistä.

Wikit soveltuvat erityisesti kollektiiviseen tiedon rakenteluun, vapaamuotoiseen projekti- ja tiedonhallintaan ja oppimateriaalien tuotantoon ja ylläpitoon. Wiki keskittää yhteisön tekeillä olevan projektin tiedot yhteen helposti saavutettavaan paikkaan, ja siksi se soveltuu erityisen hyvin yhteistyössä rakennettavien dokumenttien työvälineeksi. Yksinkertaisten työkalujen avulla yhteisön jäsenet voivat seurata tapahtunutta edistystä ja keskustellen vaikuttaa työn etenemiseen.

Lähteitä:

http://www.hameenkesayliopisto.fi/itk06/seminaarit/verkkologit_tiedon_jakamisen_valineina.htm

http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/27F018C9599FDCDEE040A8C0CA415B32

http://www.hameenkesayliopisto.fi/itk06/seminaarit/blogit_ja_rss.htm

http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm

http://www.eoppiminen.tut.fi/koulutus/henkkoht_oppimisymparisto_majava.pdf

http://media.stadia.fi/%7E0401515/tekstit/tutkielma_-_wiki_verkko-opetuksessa.html

http://opiblogilla.blogspot.com/