Sosiaaliset kirjanmerkit (Social bookmarking)
Kiinnostus aiheeseeni syntyi sen kautta, että melkein jokainen tallettaa suosikkeja omalle koneelleen. Social bookmarking termiä on käännetty myös sanoilla yhteiset linkit, yhteisökeräelmä sekä webbikeräelmä. Mielestäni mikään käytetyistä ei ole toistaan huonompi tai parempi, termi yhteiset linkit kertoo ehkä kuitenkin parhaiten mistä on kyse. Toiminto ja termikin ovat mitä ilmeisimmin suhteellisen uusia sillä opiskellessani ryhmätyöteknologioita (CSCW Computer Supported Co-operative Work) tämän vuosituhannen alussa, ei tällaisesta asiasta ainakaan minulla itselläni ollut mitään tietoa.
Usein juuri nopeasti muuttuvilla aloilla toimivat ihmiset käyttävätkin merkittävän osan ajastaan jo olemassa olevan tiedon kartoittamiseen ja julkaistavan uuden tiedon seuraamiseen. Yleinen keino Web-tietoresurssien hallintaan on kirjanmerkkien lisääminen selaimeen. Selainten tuki kirjanmerkkinen hallintaan on kuitenkin rajallinen, kirjanmerkit on sidottu tietyn koneen tiettyyn selaimeen. Yhteisten kirjanmerkkinen kerääminen (social bookmarking) viittaa toimintatapaan, jossa käyttäjät keräävät ja kuvailevat kirjanmerkkejä omaan käyttöönsä julkisessa verkkopalvelimessa, joka julkaisee kirjanmerkit palvelun muille käyttäjille. Kuvailemisella tarkoitetaan tässä kirjanmerkkien hallinnan kannalta välttämätöntä avainsanojen tai muiden kuvailutietojen liittämistä kirjanmerkkeihin. (Muttonen, s. 113).
Mikä on sosiaalinen kirjanmerkki
Sosiaalisilla kirjanmerkeillä tarkoitetaan yleensä menetelmiä, joiden avulla Internetin käyttäjät voivat jakaa mm. omia, web-selaimeen tallentamiaan kirjanmerkkejä eli suosikki-sivujaan. Menetelmiä ja web-palveluita, joilla sosiaalisten kirjanmerkkien jako voidaan toteuttaa, on useita.
Osa sosiaalista mediaa eli siinä toteutuu mm Tim O’Reillyn (2005) määrittelemiä ominaisuuksia Web 2.0:lle kuten kollektiivisen tietämyksen valjastaminen. Verkko nähdään suurena yhteisöllisenä tietovarastona. Sosiaalinen kirjanmerkki on siis yksi esimerkki sosiaalisen webin verkkopalveluista.
Esimerkkejä käytössä olevista sosiaalinen kirjanmerkki –sivustoista
Suomalainen sosiaalinen kirjanmerkki –sivusto on esimerkiksi Reflekto Oy:n Herq.fi eli tuttavallisemmin Herkku. Herkkuun voi tallettaa omat suosikkilinkit käytettäväksi koneesta riippumattomasti. Muiden tallentamia linkkejä selailemalla voi löytää mahdollisesti itseä kiinnostavia sisältöjä.
Muita uusia suomalaisia palveluita ovat ainakin kerro.fi ja blogspotti.fi, joista ensimmäinen on tarkoitettu esim. uutisten ja huumorin linkittämiseen ja jälkimmäinen erityisesti blogikirjoitusten esiinnostamiseen. Kantavana ajatuksena molemmissa on/oli ehdotettujen linkkien äänestäminen ja sillä perusteella rankkaaminen. Muita suomalaisia sosiaalisia kirjanmerkkipalveluja ovat viidakkorumpu.org ja bongaa.info.
Ulkomaalaisena (jokseenkin) vastikkeena Herkulle nimeä myöten löytyy esimerkiksi myös Suomessa suosittu del.icio.us. Se on yksi tunnetuimmista palveluista. Palvelu mahdollistaa mm. oman web-selaimen kirjanmerkkien täggäämisen ja jakamisen vaikkapa kavereiden kesken.
Muita lähes vastaavia palveluita on olemassa jo merkittävä määrä. Esimerkkeinä voidaan mainita vaikkapa Furl.com ja Ma.gnolia.
Sinällään valitulla palvelulla ei ole suurtakaan merkitystä; toteutukset ja käyttöliittymät vaihtelevat mutta pohjimmiltaan on kyse lähes samasta palvelusta. Tai siltä se ainakin näyttää ei-niin-tekniikasta kiinnostuneelle käyttäjälle.
Ohjeet kirjautumiselle Del.ici.ous social bookmarking –palveluun ja käyttöohjeet löydät linkistä
http://www.valt.helsinki.fi/optek/luennot/ohjeet/delicious/
Miten tägit liittyvät sosiaalisiin kirjanmerkkeihin?
Tägeillä (engl. tag) tarkoitetaan web-käyttäjien tuottamia määrittelyjä erilaisille Internetin sisällöille, esimerkiksi blogien sisältämille viesteille, nk. sosiaalisten kirjanmerkkien sisällöille tai kuvagallerioissa oleville valokuville. Tägejä hyödynnettäessä käyttäjät tuottavat metatietoa avainsanojen avulla: kun eri asioille määritetään avainsanoja, syntyy samalla merkitysverkostoja ja näin tiedonhaku eri aiheista helpottuu. Eli käytännössä sosiaalisen kirjanmerkki -palvelun linkkeihin liitetään lisäysvaiheessa avainsana (tai sanoja), joiden perusteella linkkejä voidaan myöhemmin hakea, suodattaa tai yhdistellä.
Sosiaalisten kirjanmerkkien käytön hyödyt ja mahdolliset ongelmat
Esimerkkinä voidaan mainita eräässä tiedeyhteisössä suoritetusta käyttökokeilusta yhteisten kirjanmerkkien soveltuvuudesta tiedon jakamiseen. Alustavan analyysin perusteella keskeiseksi ongelmaksi muodostui tiedeyhteisön jäsenten motivointi kirjanmerkkien jakamiseen. Käytännössä kirjanmerkkikokoelmaa hallinnoitiin henkilökohtaisten kokoelmien rinnalla. Pääosa tiedeyhteisön jäsenistä koko rinnakkaisten kokoelmien hallinnoinnin liian työlääksi verrattuna yhteisen kirjanmerkkikokoelman tuottamiin hyötyihin (Huhtamäki, J., Kaikuvuo, I. 2006).
Käytön ongelmia ja saavutettavia hyötyjä voidaankin varmasti pohtia monelta sosiotekniseltä kannalta.
Ongelmia voi tuottaa myös palvelun tarjoama kapasiteetti; kirjallisuudessa mainitaan ainakin, että Delicious-palvelun kohdalla se loppuu tilillä ollessa linkkejä yli tuhat. Toinen kirjallisuudessa mainittu ongelma liittyy tallennettuihin resursseihin itseensä (siis linkkeihin); hyperteksti linkki rikkoutuu varsin helposti (ns. link rot –ilmiö). Tällöin linkkejä pitäisi pystyä jotenkin ylläpitämään, jotta eheys voitaisiin taata. Kirjanmerkkejä tulisi myös pystyä jotenkin jäsentämään ja tietoa käyttämään paremmin hyödyksi. Myös kirjanmerkkien ylläpidon tulisi olla helpompaa ja käytännössä lähes automaattista.
Edellä mainitusta esimerkiksi Furl-palvelu tarjoaa ratkaisuksi linkkien ylläpitoon ja link rot –ilmiöön sivukaappauksen tallentamista linkin tallentamishetkellä. Eräs ratkaisu suuren tietomäärän hallintaan on pyrkiä visualisoimaan kerättyä linkkikantaa. Tähän ratkaisuna on edellä mainittu ns. tagipilvi. Tagipilvessä esitetään kaikki tai osa käyttäjän avainsanoista jollakin tapaa järjestettynä.
Lisää tiedonhallinnasta sosiaalisten kirjanmerkkien avulla löytyy esimerkiksi linkistä http://matriisi.ee.tut.fi/hypermedia/blogs/ippe/?p=40
Itse jäin vielä tässä vaiheessa pohtimaan omalta kohdaltani, mitä mahdollista lisäarvoa nämä sosiaalinen kirjanmerkki –palvelut minulle tuovat. Olenko vain niin itsekäs etten näe niiden tuottamaa hyötyä, koska uskon löytäväni omia tarpeitani vastaavan oleellisen tiedon ihan itsekin vai onko se vain satakuntalaista elämisen meininkiä. Minua ei tässä aiheessa kiinnosta niinkään se tekninen puoli omasta teknistiedollisesta vajavaisuudestani johtuen, vaan se, onko tämä todella ja todellista tiedonhallintaa parantava palvelu.
LÄHTEET
Luentomoniste. Web 2.0 Sosiaalisen median yhteisölliset sovellukset. Professori Jari Multisilta. Tampereen yliopisto 2007.
Huhtamäki, J., Kaikuvuo, I. 2006. Yhteiset kirjanmerkit tiedon jakamisen välineenä. Teoksessa: Muttonen, J. (toim.) ITK ’06 Carpe Diem suuntaa huomiseen interaktiivinen tekniikka koulutuksessa - konferenssi, Aulanko, Hämeenlinna 5.-7.4.2006., s. 113-114.
Mattson, M., Arina, T., Rahkonen, I., Viteli, J. Heino, A. 2006. Minne olemme menossa – Web 2.0 ja sosiaalinen media muutoksen tekijänä. Teoksessa: Muttonen, J. (toim.) Minne olemme menossa – Web 2.0 ja sosiaalinen media muutoksen tekijänä. ITK ’06 Carpe Diem suuntaa huomiseen interaktiivinen tekniikka koulutuksessa - konferenssi, Aulanko, Hämeenlinna 5.-7.4.2006., s. 19.
Hammond, T., Hannay, T.,
Hintikka, Kari A., 2007. Web.2.0 –johdatus internetin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n julkaisusarja
http://sähköpaimen.fi/2006/12/05/suomalaiset-sosiaaliset-kirjanmerkit/ 28.3.2007
http://matriisi.ee.tut.fi/hypermedia/blogs/ippe/?p=40 28.3.2007
http://www.valt.helsinki.fi/optek/luennot/ohjeet/delicious/ 28.3.2007
6 comments:
Asiantuntijana(?) minuun vetoaa se, että toinen asiantuntija kehuu tiettyä sivustoa. Tämä ei ole pelkästään turhantärkeyttä tai vainoharhaisuutta, vaan ajatus siitä, että luotettavan tahon tekemä analyysi nopeuttaa omaa työskentelyä.
Siis kirjanmerkkien jakaminen toiseten asiantuntijoiden kanssa olisi mieleinen tapa. Toisaalta tässä pelottaa se, että kaikkiin kirjanmerkkeihin hukkuu tai että omatkin (siis itse löydetyt) tärkeät sivustot jäävät seuraamatta kun tutustuu muiden sivustoihin. Itsekuri on tarpeen ...ja toisaalta luulo siitä, että itse ei kuitenkaan löydä kaikkia parhaita sivustoja on oikeutettu.
Asiantuntijoiden halu pitää tietoa omanaan on tuttu ilmiö. Asenteiden muuttuminen on aina hidasta.
Internetissä olevan tiedon määrä on niin valtava, että kaiken mielenkiintoisen materiaalin etsiminen on hankalaa ja aikaa vievää. Social bookmarking menetelmä auttaa ainakin minua löytämään niitä sivustoja, joista olen kiinnostunut.
Tutkimuksen saralla tutkijat voisivat enemmänkin hyödyntää sosiaalisten kirjainmerkkien jakamista. Sosial bookmarking on ehdottomasti hyvä menetelmä löytää itseä kiinnostavia sivustoja ja lisäksi pysyä uusien sivustojen kanssa ajantasalla.
Lisäksi Sosial bookmarking on hyvä aloittelevillekin netin käyttäjille. Tällainen linkkivinkkaus antaa netille lisää käyttötarkoituksia ja mahdollistaa netin käytön laajentamisen. Internetin käyttöä tutkiessani törmäsin siihen, että joillakin ihmisillä ei ollut omasta takaa ideoita käyttää nettiä kuin tiettyihin totuttuihin rutiineihin. Tällaiset kuluttajat olivat kiinnostuneita "linkkivinkkaamisesta", joka perustuisi heidän harrastuksiinsa ja kiinnostuksen kohteisiinsa.
Esim. del.icio.us tarjoaa varsin kätevän tavan laatia oma linkkilista, jos vaikka vaihtaa tietokonetta, niin verkossa säilyy omat linkit.
henkilön linkkejä tutkimalla voi päätellä minkä tyyppinen henkilö on kyseessä; kiinnostuksen kohteet, harrastukset, ammatti jne.
Tämä social bookmarking oli minulle uusi juttu. Kävin katsomassa noita linkkejä ja niiden takaa avautui taas uusi tapa toteuttaa yhteisöllisyyttä, joka on tätä Web 2.0 perusolemusta. Mielenkiintoinen näkökulma.
Tiettyihin aihealueisiin rajatut linkkilistat, voivat helpottaa tiedonhakua tutkimustyössä ja asiantuntijakäytössä ja listoja voidaan jakaa ja muodostaa verkostoja tiettyyn aiheeseen liittyen maailmanlaajuisesti.
Post a Comment